Pölyttäjät ovat todellisessa vaarassa. Elinympäristöjen katoaminen, myrkyt ja ilmastonmuutos, siinä tärkeimpiä syitä, miksi sukupuutto uhkaa yli 40 % maailman pölyttäjähyönteisistä. Ylen mukaan Suomessakin tärkeimmistä pölyttäjistä, mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista lähes joka viides on jo uhanalainen. Jos haluamme jatkossakin nauttia viljelykasvien, hedelmäpuiden ja marjojen satoa, jotakin tulee tehdä. Ja siihen tekemiseen voimme osallistua me kaikki esimerkiksi istuttamalla pölyttäjille mieluisia kasveja pihalle tai parvekkeelle. Tässä blogissa esittelen kuusi kasvia, joista pölyttäjät pitävät ja joiden avulla voit samalla hoitaa omaa terveyttäsi. Nämä kaikki kuusi kasvia löytyvät myös omasta pihastani.

Kaunopunahattu (Echinacea purpurea)

KAUNOPUNAHATTU (AURINGONHATTU)


Pitkälle syyskesään saakka kukkiva kaunopunahattu (Echinacea purpurea) on erinomainen kasvi päiväperhosille. Se viihtyy hyvin pihan aurinkoisilla paikoilla. Rohtona kaunopunahatusta käytetään sen kukkivia versoja ja juurta. Moni meistä tunnistaa kaunopunahatun Echinaforce -uutteesta, jota käytetään flunssarohtona. Sen avulla pyritään nostamaan vastustuskykyä ja ehkäisemään ja lyhentämään vilustumisen oireita. Vilustumisoireiden lisäksi uute sopii käytettäväksi ulkoisesti haavojen desinfiointiin, ihottumiin, hyönteisten puremiin ja auringon polttamalle iholle. Kaunopunahattu on asterikasvi, eli jos olet allerginen asterikasveille, voit olla allerginen myös kaunopunahatulle.

KEHÄKUKKA


Aurinkoisella paikalla viihtyvä kehäkukka (Calendula officinalis) kukkii kesästä pitkälle syksyyn saakka. Se kauniin oranssit kukat ovat kerätessä hieman tahmaisia. Jos haluat ottaa talteen kehäkukan siemeniä myös seuraavaa vuotta varten, älä kerää kaikkia kukintoja pois. Rohtona kehäkukasta käytetään sen kukintoja. Kehäkukka on todellinen ihon ystävä ja sen on todettu rauhoittavan ja parantavan auringonpolttamia, haavoja, ihottumaa ja tulehduksia. Se sopii myös suun tulehdusten hoitoon. Kehäkukkaa voi käyttää ulkoisesti kääreinä, tinktuurana, öljynä tai voiteina ja sisäisesti sitä voi nauttia teenä tai sen terälehtiä lisätä esim. salaattiin tai jogurttiin. Leivonnaisiin kehäkukka antaa kauniin keltaista väriä kuten sahrami. Kokeile myös kehäkukka voita, lisää 1 dl kehäkukan terälehtiä, 1/2 dl öljyä ja 100 g hieman pehmeää voita ja sekoita.

Kehäkukasta saa tehtyä talveksi ihanaa, ihoa hoitavaa öljyä.

KETO-ORVOKKI


Luonnossa meillä Savonkin korkeudella kasvava keto-orvokki (Viola trecolor) kukkii aina toukokuusta lokakuulle saakka. Kukassa on viisi terälehteä ja kukinto on yleensä kolmivärinen – sinipunainen, keltainen ja valkoinen. Rohtona käytetään koko kukkivaa kasvia. Keto-orvokkia on käytetty jo keskiajan lopulta ihosairauksien ja ihottumien, erityisesti lasten ihottumien, hoitoon. Keto-orvokista voi tehdä kurlausvettä ientulehduksiin ja hammaskipuihin ja sillä on myös nesteitä poistavia ja suolen toimintaa edistäviä vaikutuksia. Lisäksi keto-orvokin sanotaan auttavan yliaktiiviseen immuunipuolustukseen sen sisältämän syklotidien takia. Hieman vaniljan makuista keto-orvokkia voidaan käyttää teenä ja sen kukkia voidaan käyttää salaattiin, jälkiruokiin ja lisätä kylpyveteen. Siitä voi tehdä myös yrttiuutetta.

LAVENTELI


Auringossa viihtyvä laventeli (Lavendula angustifolia) kukkii heinäkuusta syyskuuhun ja vetää puoleensa niin perhosia, mehiläisiä kuin kimalaisiakin. Toisaalta laventelin voimakkaan tuoksun sanotaan myös karkottavan hyttysiä. Olen saanut laventelin talvehtimaan hyvin kukkapenkissä suojaamalla sen talven ajaksi havuilla ja lehdillä. Rohtona laventelista käytetään kotikäytössä sen kukkia ja lehtiä. Laventeli laukaisee kipuja ja lihaskramppeja, sitä käytetään poski- ja nenäonteloiden tulehduksiin ja yskään. Aromaterapiassa laventelia pidetään rauhoittavana, masennusta poistavana ja tasapainottavana. Sitä kannattaa kokeilla myös uniongelmiin. Laventelista voi käyttää teenä tai mausteena, siitä voi tehdä iholla käytettävää öljyä tai sitä voi kuivata syksyllä tuoksupusseihin raikastamaan liinavaatteita.

Kauniisti kukkiva tähkälaventeli.

MINTTU


Minttuja on monenlaisia, luonnonvaraisina niistä meillä elävät muun muassa karjalanminttu, piparminttu ja viherminttu. Mintut ovat voimakastuoksuisia ja ne houkuttelevat puutarhaan perhosia, samalla kun niiden sanotaan laventelin tavoin karkottavan hyttysiä. Rohtona käytetään mintun lehtiä ja versonlatvoja. Minttu virkistää, rauhoittaa ja viilentää. Kirjoitan tässä piparmintusta, mutta myös muilla mintuilla on piparminttua vastaavia ominaisuuksia. Piparminttu (Mentha x piperita) kiihottaa ruokahalua, lisää sapen eritystä ja laukaisee vatsan alueen kouristuksia. Minttua voidaan käyttää niin ripuliin kuin ummetukseenkin. Piparminttu avaa hengitysteitä ja auttaa siten vilustumisen ja flunssan oireiden hoidossa. Piparminttua käytetään myös päänsäryn ja migreenin oireiden lievittämiseen ja levottomuuteen, masennukseen ja väsymystiloihin. Piparminttua voidaan käyttää sisäisesti teenä ja esimerkiksi marjojen ja hedelmäsalaatin mausteena tai ulkoisesti esimerkiksi kylvyissä. Minttua voi uuttaa myös öljyyn iholla käytettäväksi.

MÄKIMEIRAMI


Mäkimeirami (Origanum vulgare), jota myös oreganoksi, villimeiramiksi ja metsämeiramiksi kutsutaan, kuuluu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon ja meirameiden sukuun. Voimakastuoksuinen kasvi on mehiläisten, kimalaisten ja perhosten suosikkeja ja se kukkii heinä-elokuussa. Rohtona mäkimeiramista käytetään kukkivaa kasvia. Mäkimeiramia käytetään estämään tulehduksia ja hoitamaan ärsyttävää, kuivaa yskää sen limaa irrottavien ja liman sitkeyttä vähentävien ominaisuuksien takia. Mäkimeirami on myös vatsan limakalvoja hoitava kasvi. Se parantaa ruokahalua, laukaisee lihaskouristuksia ja poistaa ilmavaivoja. Sen käyttö mausteena lisää suoliston liikettä ja myös sapen ja ruoansulatusnesteiden eritystä. Mäkimeiramia voidaan käyttää yrttiteenä tai tuoreena tai kuivattuna mausteena ja viherjauheiden osana.

Yrteistä myös naistenrohtoinakin tunnetut salvia ja sitruunamelissa ovat pölyttäjien suosiossa. Niiden terveysvaikutuksista olen kirjoittanut jo aiemmin blogissa Nainen, tässä sinulle 7 kokeilemisen arvoista yrttiä. Tutustu myös Ylen sivuilla olevaan ”Pelasta pörriäinen” -kampanjaan, jonka alta löydät runsaasti tietoa pölyttäjille sopivista kasveista sekä vinkkejä siihen, miten juuri sinä voit pelastaa pörriäisen esim. perustamalla hyönteishotellin. Oikein ihanaa istutuskautta kaikille!

Rakkaudella Marja


Lähteinä käytetty:
Piippo S. Suomen Luonnon Lääkekasvit. Tammi. 2018.
Raipala-Cormier V. Frantsila Luonnon Kotiapteekki. WSOY. 2019.


Vastaa