esittäjältä Fytoterapia eli kasvilääkintä on osa kansanlääkintää, joka oli ainoa sairauksien parannusmuoto arviolta aina 1200-luvulle saakka. Aikoinaan herbalistit eli kasvilääkitsijät etsivät tietoa kasveista ja niiden parantavista vaikutuksista seuraamalla eläinten käyttäytymistä. Kasveilla parantamisen taito kulki suvuissa sukupolvelta toiselle ja esimerkiksi suomalaisessa kansanparannuksessa tunnettiin ja käytettiin aikoinaan noin 200 lääkekasvia, joista osa oli hyvinkin myrkyllisiä. Suomessa apteekeilla oli omat rohdoskasvipuutarhansa 1600-luvulta alkaen. Elias Lönnrot keräsi ensimmäisenä tätä tietoa kasvilääkinnästä kirjoihin ja kansiin 1800-luvulla.
Nykyaikainen kasvilääkintä pohjaa tutkittuun farmakologiseen tietoon. Kasvien teho lääkkeenä perustuu niiden sisältämiin kivennäis- ja hivenaineisiin, vitamiineihin, entsyymeihin, kasviantioksidantteihin ja vastustuskykyä kohottaviin, antibakteerisiin ja antiviraalisiin aineisiin. Kasvien avulla voidaan mm. vahvistaa elimistöä ja vastustuskykyä, vilkastuttaa tai hidastaa aineenvaihduntaa, elvyttää ruoansulatusta ja tehostaa kuona-aineiden poistumista kehosta. Parhaimmillaan kasvilääkintä tarkoittaakin sairauksien ennaltaehkäisyä ja lääkehoitojen ja erilaisten hoitomuotojen kuten shiatsun tukemista kasveilla ja niistä saatavilla aineilla.
KASVILÄÄKINTÄ KOTONA JA HOITOJEN TUKENA
Kasvilääkintä on laaja käsite ja laajemmalti ajateltuna kasvilääkinnällä tarkoitetaan myös kasvien käyttöä ravintona. Esimerkiksi villiyrttien käyttö ruokavaliossa on kasvilääkintää parhaimmillaan. Omia suosikkejani ovat alkukesästä horsma, nokkonen ja vuohenputki ja loppukesästä kaikki luonnonmarjat ja sienet. Myös maustekasveilla on lääkinnällisiä vaikutuksia sillä ne tukevat ruoansulatusta ja auttavat ilmavaivoihin. Sisäisesti kasveja voidaan käyttää lisäksi teenä eli hauteena, uutteina, jauheina, kapseleina ja siirappeina.
Ulkoisesti kasveja taas voidaan käyttää kylpyinä, kääreinä, pakkauksina, luonnonkosmetiikassa, salvoina ja öljyinä. Monelta meistä saattaakin jo kotoa löytyä perinteistä pihkasalvaa tai joku kasveista tehty öljy tai linimentti. Kasvilääkintää nekin, vaikka sitä ei ehkä aina tulekaan ajatelleeksi. Se sijaan kylpyjä ja esim. vatsan kouristeluun auttavia kääreitä hyödynnämme aivan liian vähän. Haastankin kokeilemaan kylpyjä (jalkakylpyjä) varsinkin kesällä, kun kasveista saa tehtyä hoitavia ja kauniita kylpyjä. Kokeile vaikka juhannussaunassa vastan (tai vihdan) kaverina. Kasvilääkintää sekin!
AROMATERAPIA
Myös aromaterapia on osa kasvilääkintää. Se perustuu kasvien haihtuviin eli eteerisiin yhdisteisiin, joita on käytetty jo vuosituhansien ajan. Aito eteerinen öljy saadaan yhdestä kasvista, eikä siihen ole lisätty, eikä siitä ole poistettu mitään ainesosia. Eteeriset öljyt vaikuttavat meihin monin tavoin; imeytymällä ihon tai keuhkojen kautta verenkiertoon ja menemällä nenän hajuepiteelin läpi aivoihin, joissa ne vaikuttavat tuoksumuistojen kautta psyykkisesti. Olen kirjoittanut aromaterapiasta erillisen blogin Aromaterapia ja 7 helppoa vinkkiä eteeristen öljyjen käyttöön sekä useita blogeja eri vuodenaikaan ja erilaisiin tilanteisiin sopivista eteerisistä öljyistä. Löydät kaikki nämä blogistani.
KUKKATERAPIA
Kukkaterapia sai alkunsa 1920-1930-luvulla. Kukkaterapian kehittäjä on englantilaista lääkäri, bakteriologi ja homeopaatti Edward Bach, jonka mukaan kasveilla oli hoitavia energioita, joiden ajateltiin lisäävän ihmisen elinvoimaa ja vastustuskykyä ja tasapainottavan tunne-elämää. Kukkaterapiassa vaikutus tulee kasvien ei-fyysisistä osista. Suomessa kukkaterapiassa käytettäviä uutteita kotimaisista kasveista valmistaa Frantsila. Esimerkiksi voikukan kukkauutteen sanotaan laukaisevan erilaisia jännityksiä ja avaavan mielen lukkoja sekä helpottavan masennusta tuomalla mieleen keveyttä ja auringonvaloa.
Muita kasvilääkinnän muotoja on esimerkiksi homeopatia. Se on kuitenkin niin laaja oma kokonaisuutensa, että saimme siitä opinnoissa vain pienenpintaraapaisun, enkä mene aiheeseen tässä sen syvällisemmin. Kaikkein laajimmassa muodossaan fytoterapia korostaa luonnon kunnioittamista ja luonnonmukaista elämäntapaa. Kasveja kerätessä ei esimerkiksi koskaan tyhjennetä koko keräyspaikkaa kasveista ja kasvit kerätään luontoa ja kasveja kunnioittaen.
MITÄ FYTOTERAPEUTTI TEKEE
Fytoterapeutiksi voi Suomessa valmistua muutamasta eri oppilaitoksesta. Itse olen olen opiskellut Frantsilassa, kaksi vuotta kestävässä monimuotokoulutuksessa, jonka lisäksi terapeutiksi valmistuminen vaatii esim. lääketieteen perusopintojen suorittamisen. Fytoterapeutti käyttää kasveja ja kasveista valmistettuja tuotteita hoitojen tukena. Fytoterapeutti voi myös ohjata asiakasta kasvien käytössä esim. kehon puhdistamiseksi tai vastustuskyvyn palauttamiseksi. Myös koronan pitkittyneitä oireita voidaan hoitaa kasvilääkinnän keinoin. Usein fytoterapeutin työkalupakissa on myös muita keinoja, omassani mm. kiinalainen lääketiede, shiatsu
Tervetuloa tutustumaan fytoterapiaan tarkemmin hoitojen ja kurssien muodossa.
Rakkaudella, Marja
Lähteinä käytetty:
Piippo S. Suomen Luonnon Lääkekasvit. Tammi. 2018.
Raipala-Cormier V. Frantsila Luonnon Kotiapteekki. WSOY. 2019.
Suomen Fytoterapia ry. http://www.fytoterapia.fi/fytoterapia/ 4.4.2022.
Vastaa