”Puut ovat runoja joita maa kirjoittaa taivaalle.” – Kahlil Gibran

Puut ja puiden parantava voima teksti syntyi kunnioituksesta luontoa ja sen meille tarjoamaa parantavaa voimaa kohtaan, puu elementin ajan inspiroimana. Kuten me kaikki tiedämme, puilla on monta tärkeää roolia ympäristöömme liittyen. Puut suojaavat meitä auringonpaisteelta, vähentävät tuulen voimaa, keräävät pölyä ja saasteita ja sitomalla hiilidioksidia estävät kasvihuoneilmiön syntymistä. Puut tuottavat happea ja estävät veden aiheuttamaa eroosiota. Mutta tiestkö, että puilla on myös monenlaisia terveysvaikutuksia? Puista erittyy ilmaan fytonsideja (haihtuvia öljyjä), eri puulajeista erilaisia. Kun hengitämme niitä sisään, aktivoituvat kehomme puolustusmekanismit ja immuniteettimme paranee. Sanotaanpa fytonsidien pystyvän korjaamaan myös stressin heikentämä immuunipuolustus taas normaaliksi. Niillä on myös yhteys hormoni-ja immuunijärjestelmiimme.

Kerron seuraavaksi kuudesta meille tutusta puulajista ja niiden muista terveysvaikutuksista. Muistathan kuitenkin, että puihin ei saa kajota ilman metsänomistajan lupaa, sillä ne eivät kuulu jokamiehen oikeuksiin. Muista myös mahdolliset allergiat! Ja jos olet kiinnostunut kasveista ja niiden käytöstä rohtoina ja ruokana, olet tervetullut kevään ja kesän villivihannes ja -yrtti kursseileni.

KOIVU


Koivun kaksi päälajia ovat hies- ja rauduskoivu, mutta lajeja löytyy useampiakin. Koivua voidaan hyödyntää monin tavoin, sen mahla, silmut, lehdet, lehtioksat, tuohi ja tietysti puu. Keväällä valutettavassa koivun mahlassa on paljon kivennäisaineita ja vitamiineja ja mahlaa käytetään kevätväsymyksen taltuttamiseen ja se hoitaa myös ihoa ja hiuksia. Mahla voidaan keittää myös siirapiksi. Koivussa haihtuvia öljyjä on eniten hiirenkorvissa. Koivun lehdet esim. teenä nautittuna lisäävät hien, sapen ja virtsan eritystä ja koivua on käytetty virtsatievaivojen, maksa- ja sappivaivojen, suolistovaivojen ja iskiaksen ja kihdin hoitoon. Koivunlehtitee saa kuona-aineet liikkeelle ja sitä käytetään puhdistuskuureissa. Entisaikaan runsaasti C-vitamiinia sisältäviä koivun lehtiä on käytetty myös persiljan korvikkeena, ennen kuin persiljaa on taas ollut saatavilla. Lehtiä voi käyttää tuoreena tai kuivattuna tai niistä voidaan valmistaa tinktuuraa (alkoholiuute). Koivun oksista tehdään saunavastoja ja luutia ja sen lehdillä, kuorella ja tuhkalla voidaan värjätä lankoja. Lehdistä saadaan keltaisen sävyjä, kuoresta punakeltaista ja harmaata ja tuhkasta pronssinkeltaista värjäystavasta riippuen. Vinkki! Toivo Rautavaaran 1940-luvun kirjoista löytyy ihania vinkkejä kasvivärjäykseen, jos vain kirjat onnistut löytämään!

KUUSI


Pohjoisella alueella kuusia on noin 50 eri lajia. Kuusen kerkissä on A- ja C-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Kuusi saa liman irtoamaan ja hoitaa hengitysteitä sekä virkistää ja vahvistaa elimistöä. Kerkkiä on käytetty myös hoitamaan liikahappoisuutta, kihtiä ja sappivaivoja. Kerkistä ja havuista voidaan tehdä siirappia tai tinktuuraa tai kerkät voi säilöä hunajaan tai pakastaa sellaisenaan, mitä itse suosin. Kuusen pihka ja siitä valmistettu salva puolestaan hoitaa haavoja ja hiertymiä, noidannuolta ja reumatismin oireita. Kylvyissä kuusenhavuja on käytetty hengitysteiden ja reuman hoitoon. Kuusen havut ja kävyt sopivat myös esim. lankojen värjäykseen ja kävyistä saadaan esim. himmeän punaisenkeltaista ja kahvinruskeaa, havuista kellanvihreää, harmaankeltaista tai tuhkanharmaata värjäystavasta riippuen.

Tiesitkö tämän? ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto” sanonta juontaa juurensa vanhan kansan tapaan kysyä kuuselta neuvoa asuinpaikan valintaan. Isäntä vietti yön kuusen juurilla ja jos viesti oli suotuisa, ryhdyttiin taloa rakentamaan.

LEPPÄ


Suomessa leppää kasvaa kahta päälajia, harmaa- ja tervaleppää. Lepän kuoresta ja lehdistä tehtyä teetä tai haudetta on käytetty kurkun, suun ja ienten tulehduksiin, ihotulehduksiin, haavoihin, mustelmiin ja palovammoihin. Leppä hoitaa myös reumatismin oireita. Vanha kansa teki lepästä parantavia vastoja, joihin tauti siirtyi vastaa käytettäessä. Käytön jälkeen vasta silputtiin ja haudattiin. Lepän lehtiä ja kuorta voi käyttää lankojen ja nahan värjäykseen. Lehdistä saadaan keltaista, punertavaa ja vihreää, kuoresta ruskean, vihreän ja siniharmaan/harmaan sävyjä. Varo kuitenkin lepikkoja, sillä vanhakansa uskoi noitien kokoontuvan niihin kysymään vastauksia alisesta ja leppäsauva punatukkaisen noidan kädessä lisäsi noidan voimia entisestään 😉

MÄNTY


Mänty on metsiemme ainavihanta valtapuu. Männyissä on paljon haihtuvia öljyjä, C-vitamiinia ja fenoleita. Kuusen tavoin mänty avaa hengitysteitä ja hoitaa yskää ja astmaa sekä tulee ruoansulatusta. Keuhkoparantolat rakennettiinkin aikoinaan juuri mäntymetsiin! Männystä voidaan kuusen tavoin käyttää kerkkiä ja havuja esim. siirapin valmistukseen tai kylpyvesiin sekä pihkaa. Männyn kerkkiä on käytetty rohtona mm. keripukkia vastaan ja pihkaa laastarina haavojen päällä ja purukumin tavoin purupihkana. Kylvyissä mänty vahvistaa ja virkistää ja lievittää särkyjä ja kylvyt sopivatkin esim. kihdin tai reumatismin hoitoon. Männyllä on ihoa desinfioivia ominaisuuksia ja sitä käytetään esim. saippuoissa ja pesuaineissa. Männystä valmistetaan myös eteeristä öljyä, joka sopii hengitysteiden hoitoon, puhdistaa ja raikastaa huoneilmaa ja vahvistaa keskittymiskykyä.

PAJU


Pajulajeja on Suomessa useita kymmeniä, osa puumaisia osa pensasmaisia. Pajusta rohtona käytetään pääsääntöisesti sen kuorta, mutta myös lehdissä on samoja vaikuttavia aineita. Pajun kuori sisältää salisiini-glykosidia, joka elimistössä muuttuu salisyylihapoksi eli aspiriiniksi. Siksi se sopiikin hoitamaan hermokipuja, kipua, hammaskipua, kuumetta, nivelrikkoa, reumatismin oireita ja ruoansulatusvaivoihin. Se on myös eläinten oma kipulääke. Pajun kuoresta voi tehdä hauteita, kääreitä ja kylpyjä tai kuorta voidaan kuivata ja jauhaa keitteenä ja uutteena käytetäväksi. Paju sopii myös pujontaan esim. korimateriaaliksi, jolloin pajun versot kannattaa leikata varhain keväthangilla, jolloin kuori irtoaa niistä helposti.

Uskomus. Entisaikaan maagista pajua kannettiin mukana karkottamassa käärmeitä ja suojaamassa käärmeen puremilta,

PIHLAJA


Pihlaja on suomalaisten pyhä puu ja sen marjoja on kutsuttu jumalten ruoaksi. Kalevalassa pihlajasta on kirjoitettu: ”Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasilla, marjaiset sitäkin pyhemmät”. Pihlaja pihalla toikin taloon onnea ja suojasi taloa noidilta ja salamoilta. Pihlajasta käytetään lehtien silmuja, lehtiä ja marjoja. Silmuista voi tehdä siirappia (ohje täällä), lehdistä maistuvaa kesäjuomaa (ohje täällä) ja marjoista mehua, hilloa, hyytelöä tai ne voi syödä sellaisenaan. Marjojen pahimman karvauden saa pois käyttämällä niitä pakkasessa yön yli ennen hillon tai hyytelön valmistusta. Marjat auttavat vatsavaivoihin kuten ripuliin ja vähähappoiseen vatsaan, peräpukamiin ja ne tukevat maksan ja sapen sekä verisuonien toimintaa.


Siinä monta hyvää syytä mennä metsään ja tarkastella puita uusin silmin. Kokeile myös puiden halaamista. Nojaa puuhun, sulje silmäsi ja hengitä rauhallisesti. Keskity hetkeen ja ympäriltäsi kuuluviin luonnon ääniin. Päätä hetki halaamalla puuta ja ota vastaan sen tarjoama energia.

Ja jos haluat oppia lisää kasveista ja niiden käyttötavoista, tutustu kevään ja kesän villivihannes ja -yrtti kursseihin.

Rakkaudella,

Marja

Lähteenä käytetty:
Piippo S. Kavien Maaginen maailma. Tammi. 2019.
Raipala-Cormier V. Frantsila Luonnon Kotiapteekki. WSOY. 2019.
Rautavaara T. Mihin kasvimme kelpaavat I ja II. WSOY.1942 ja 1943.



Vastaa