esittäjältä Tunnustan! Olen aamupalafriikki ja minusta on ihana kattaa värikkäitä ja monipuolisia aamiaisia. Yrtit kuuluvat joka aamuiseen aamupalapöytään siinä missä marjat ja hedelmätkin. Tunnustan myös, että olen kahvifriikki. Ilman kahvia en pääse liikkeelle, joten aamupalapöydästä löytyy aina vähintäänkin mukillinen kahvia. Tähän blogiin kokosin muutamia ideoita siitä, miten yrtit saa mukavasti sujahtamaan aamupalapöytään. Ja kuten tulet pian huomaamaan, tarkoitan nyt kotimaisia luonnonyrttejä ja kesällä itse kasvatettuja mausteyrttejä. Lisäksi lisäsin aamupalapöytään oranssinkeltaisia C-vitamiinipommeja, koska C-vitamiini on tärkeä vitamiini sekä vastustuskyvyn että raudan imeytymisen kannalta. Tervetuloa aamiaiselle!
Aloitetaan ihanista viherjauheista. Käytän viherjauhetta 2-3 teelusikallista lähes päivittäin. Maustan viherjauheilla voileipiä ja ruokia ja siitä saa pyöräytettyä myös kauniin maustevoin aamupalapöytää koristamaan. Lisäksi viherjauhetta voi lisätä smoothien tai puuron sekaan. Olen kirjoittanut viherjauheista jo aiemminkin ja tämän linkin takaa löydät ohjeen viherjauheen tekemiseen. Ohjeessa on oma suosikkisekoitukseni, mutta yhtä hyvin sekoituksen voisi tehdä myös yksittäin kuivatuista yrteistä tarpeen ja omien mieltymysten mukaan. Viherjauheen pohjaan suosittelen kahta kotimaista superyrttiä, nokkosta ja siankärsämöä. Siankärsämöstä jauheisiin käytän sen lehtiä, jotka sisältävät paljon kaliumia ja kalsiumia, rautaa ja mangaania. Myös voikukan lehdet ja juuret ovat erinomainen lisä viherjauheeseen, erityisesti, jos haluat tukea suolistoa tai puhdistaa maksaa. Maustekasveista jauheisiin makua antamaan sopivat esimerkiksi mäkimeirami (oregano) ja lipstikka.
Viherjauheiden lisäksi käytän kuivattuja yrttejä myös yrttiteen valmistamiseen. Kupilliseen teetä tarvitaan noin 1-2 teelusikallista yrttejä, mutta suosittelen keittämään kerralla pannullisen, josta teetä on sitten helppo nauttia pitkin päivää. Teessä käytettäviä yrttejä vaihtelen tarpeen mukaan, mutta vadelman lehdet jätän yleensä illemmalle sen rauhoittavan vaikutuksen takia. Yksi hyvä vinkki flunssakauteen on timjami, josta valmistettu tee irrottaa limaa ja lisää liman eritystä. Teen maustan hunajalla, mielellään lähi- sellaisella. Tiesitkö muuten, että hunajaa on käytetty lääkkeenä jo tuhansia vuosia ja suomalaiset Käypä hoito -suositukset nostavat hunajan esiin lasten yskän lyhytaikaisessa hoidossa.
Viherjauheiden lisäksi käytän kuuriluontoisesti nokkosta ja siankärsämöä yrttitinktuurana eli -alkoholiuutteena. Tinktuurat valmistetaan uuttamalla veteen liukenemattomat kasvin osat vahvaan alkoholiin. Esimerkiksi siankärsämöstä tinktuura valmistetaan murskaamalla siankärsämön kukintoja ja uuttamalla ne lasipurkissa, 45-60 prosenttisessa alkoholissa noin kahden viikon ajan. Siankärsämötinktuura sopii mainiosti esim. vatsa- ja suolistovaivoihin, naistenvaivoihin ja päänsärkyihin. Nokkosta puolestaan pidetään vastustuskyvyn, elinvoiman ja vireyden lisääjänä. Sitä käytetään myös irrottamaan limaa ja hengitystieongelmien tukihoitona. Aikuiselle sopiva määrä tippoja on 15-25 tippaa päivässä. Tipat voi sekoittaa veteen, mehuun tai kuumaan teehen, jolloin tipoista haihtuu alkoholi.
Yrttien lisäksi aamupalapöytää kuuluvat värikkäät marjat ja hedelmät, tällä kertaa kauniin oranssinkeltaiset kotimainen tyrni ja maailmalta meille saapuneet mehukkaat appelsiinit. Lisään marjoja aamiaisella puuron päälle, jogurtin sekaan tai heitän kourallisen smoothiekannuun. Kirpeähkö tyrni ei varmasti miellytä kaikkien suuta, mutta sen erittäin suuri C-vitamiinipitoisuus, hyvät rasvahapot ja antioksidantit tekevät siitä todellisen terveyspommin. Tyrnin sanotaankin parantavan immuniteettia ja suojaavan ihoa ja limakalvoja. Sen ihoa hoitavien vaikutusten vuoksi esimerkiksi kotimainen Ekopharma käyttää tyrniä luonnonkosmetiikan valmistuksessa.
Myös appelsiini sisältää runsaasti tarpeellista C-vitamiinia. Tänä keväänä olen innostunut pitkästä aikaa puristamaan appelsiineista kotona tuoremehua ja ai että se maistuukin sitten hyvälle. Mehun sekaan on myös helppo sujauttaa aiemmin mainitut tinktuurat. Vaikka appelsiinia pidetäänkin jostain syystä C-vitamiinin symbolina, on C-vitamiinia itse asiassa monessa kotimaisessa marjassa selvästi appelsiinia enemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin Finelin mukaan 100 g kutakin ruoka-ainetta sisältää C-vitamiinia seuraavasti:
Appelsiini 51 mg
Lakka 61,6 mg
Mustaherukka 128 mg
Nokkonen (tuore) 64,4 mg
Tyrni 140 mg
Jos siis haluat lisätä C-vitamiinin saantia niin kannattaa suosia kotimaisia marjoja, kesällä tietysti tuoreita ja talvella pakastettuja sellaisia, sillä pakastaminen heikentää C-vitamiinipitoisuutta selvästi kuumentamista vähemmän. Mutta jos haluat nautiskella herkullisesta appelsiinimehusta aamiaisella, niin siitä vain puristamaan vitamiinit lasiin.
Käytätkö sinä yrttejä ja marjoja aamiaisella? Ja jos, niin mitä ja miten? Olisi kiva vaihtaa vinkkejä ja ajatuksia, joten halutessasi jätä kommenttia alle.
Lähteinä käytetty:
Piippo S. Suomen Luonnon Lääkekasvit. Tammi. 2018.
Raipala-Cormier V. Frantsila Luonnon Kotiapteekki. WSOY. 2019.
Vastaa